Tökkiikö videon suunnittelu? Vastaa näihin, niin homma etenee!
Jos videon suunnittelu tökkii, tässä vähän apuja! Kysy itseltäsi ainakin nämä kysymykset, niin homma lähtee käyntiin!
1. Miksi juuri video?
2. Mikä on videon tavoite?
3. Mikä on videon kohderyhmä?
4. Mitkä ovat videon käyttötavat? Missä ja miten videota katsotaan?
5. Mikä on videon käyttöikä?
6. Kuinka pitkä video on?
7. Mitä video maksaa?
1. Miksi juuri video?
Onko video oikea väline siihen, mitä halutaan saavuttaa? Mitkä ovat sen hyödyt verrattuna muihin viestinnän välineisiin (esim. kirjallinen materiaali tai pelkkä audio)?
Video hyödyntää sekä ääntä että kuvaa. Siksi se on vaikuttava ja havainnollistava väline, joka sopii hyvin monenlaiseen käyttöön: tarinan kertomiseen, kouluttamiseen, tiedottamiseen, markkinointiin, viihdyttämiseen, tunteisiin ja asenteisiin vaikuttamiseen…
Videon avulla viestiä voi jakaa katsojille paikasta ja ajasta riippumatta. Videolla voidaan myös kertoa maksimäärätietoa lyhyessä ajassa. Esimerkiksi koulutusvideo on kustannustehokas vaihtoehto koulutustilaisuudelle.
Lue lisää: Videoviestintä – Millaiseen käyttöön video sopii?
2. Mikä on videon tavoite?
Videolla voi olla paljonkin tavoitteita, mutta niistä kannattaa aina rajata 1–2 päätavoitetta. Videon käsikirjoittaminen ja tuotannon suunnittelu on helpompi toteuttaa, kun päämäärä on selkeä. Kun tavoite on hyvin rajattu, myös oikea kohderyhmä tavoitetaan varmemmin.
Mieti, mille seuraavasta kolmesta tasosta tavoitteesi sijoittuu:
- tiedollinen tavoite
- asenteisiin liittyvä tavoite
- ihmisten käyttäytymistä koskeva tavoite.
(Aaltonen 2019)
Näistä tiedollinen tavoite on usein helpoin saavuttaa, kun taas ihmisten käyttäytymiseen vaikuttaminen on haastavinta.
Esimerkiksi opetusvideon tavoite on välittää tietoa ja opettaa, ohjevideon tavoite opastaa ja neuvoa, brändivideon tavoite lisätä näkyvyyttä ja vaikuttaa mielikuviin. Yritysesittelyvideon tavoitteita voi olla vaikkapa luoda myönteinen mielikuva yrityksestä, rekrytoida sopivia työntekijöitä tai saada uusia osakesijoittajia.
3. Mikä on videon kohderyhmä?
Videoita tehdään ja jaellaan yleensä tietylle kohderyhmälle. Nyrkkisääntönä voikin pitää, että mitä tarkemmin kohderyhmä on harkittu, sitä varmemmin osutaan maaliin. Kohderyhmä vaikuttaa siihen, miten videon aihe rajataan, sekä millä kielellä/kielillä ja millaisella tyylillä viesti kerrotaan.
Voit pohtia esimerkiksi, mikä on kohderyhmän
- ikäjakauma
- asuinpaikka ja kieli
- ammattiryhmä tai -ryhmät
- asenteet videon aihetta kohtaan
- ennakkotiedot videon aiheesta.
Nämä asiat vaikuttavat esimerkiksi siihen, millainen viestintä on katsojille tuttua tai vierasta, millaisiin videon mittoihin ja kerrontatapoihin he ovat tottuneet ja mikä heistä tuntuu coolilta tai ei-coolilta.
Huomaa myös, että yritysten ja organisaatioiden videoiden kohderyhmä voi olla sisäinen (esim. työntekijät, johto tai omistajat) tai ulkoinen (esim. asiakkaat, rahoittajat, yrityksen lähiympäristö, joukkoviestimet) kuten Aaltonen (2019) jaottelee.
4. Mitkä ovat videon käyttötavat?
Missä ja miten videota katsotaan? Kotona mobiililaitteelta, porukalla valkokankaalta auditoriossa, messupisteen tai yrityksen aulatilojen screeniltä? Onko video osa uutisvirtaa (somefiidiä) vai sellainen, jota etsitään tiedonhaluisena aktiivisesti?
Videon käyttötapa vaikuttaa siihen, miten video kannattaa toteuttaa niin sisällöllisesti kuin teknisesti.
Jos video jaetaan verkossa, mieti ainakin näitä näkökulmia:
- Minkä alustan tai kanavan kautta video jaetaan?
- Mitä kanavaan liittyviä ominaisuuksia videossa pitää huomioida?
- Voiko videon ladata itselleen?
- Voivatko katsojat jakaa tai kommentoida videota – onko videon käyttö vuorovaikutteista, mitä vuorovaikutuksella tavoitellaan ja miten sitä voisi ruokkia?
Entä katsotaanko video kerralla vai osissa? Miten tämä otetaan huomioon sisällössä?
Onko video osa isompaa kampanjaa tai kokonaisuutta? Mikä tällöin on yksittäisen videon rooli?
5. Mikä on videon käyttöikä?
Usein videoiden käyttöikä on melko lyhyt. Jos kuitenkin tiedetään, että videota on tarkoitus hyödyntää useita vuosia, kannattaa se huomioida jo videon käsikirjoitus- ja tekovaiheessa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- toteutetaan video visuaalisesti mahdollisimman ajattomalla tyylillä
- karsitaan kuvausajankohtaan viittaavat asiat
- vältetään trendi-ilmaisuja ja viittaamista tiettyyn aikaan
- ei käytetä esiintyjinä henkilöitä, joiden asema tai titteli voi olennaisesti muuttua
- valitaan aiheita, jotka ovat tärkeitä todennäköisesti pidemmän aikaa.
6. Kuinka pitkä video on?
Videon pituus vaikuttaa siihen, millaiseen käyttöön se soveltuu. Siksi videon käyttötarkoitus määrittää myös videon pituuden. Somevideot ovat tyypillisesti lyhyitä, kun taas luentovideo voi kestää parikin tuntia.
Videon pituus vaikuttaa myös sen hintaan. Erityisesti jos videobudjetti on rajallinen, kannattaa muistaa, että jokainen minuutti valmista videota maksaa.
Toisaalta on hyvä tiedostaa, että missään tapauksessa pelkästään videon pituus ei määritä sen hintaa, vaan kuluihin voi vaikuttaa monella muullakin tavalla – kuten alla kerrotaan tarkemmin.
7. Mitä video maksaa?
Videot hinnoitellaan yleensä työn määrän ja tuotantokulujen pohjalta.
Työn määrään vaikuttaa sekä videon kesto että tuotannon helppous/haastavuus. Pitkä video vaatii enemmän ennakkotyötä (esim. käsikirjoittaminen) ja jälkityötä (esim. editointi) kuin lyhyt.
Toisaalta tuotannon helppous tai haastavuus voi vaikuttaa budjettiin radikaalisti: lyhyenkin videon tuotanto voi olla työläs ja kallis (iso työryhmä ja näyttelijät sekä näyttävät lokaatiot, lavasteet ja visuaaliset efektit) ja pitkän videon tuotanto helppo ja edullinen (ilmainen kuvauspaikka ja yksi kouluttaja puhumassa yhdelle kameralle).
Videon kuluja pystyy siis säätelemään monella tavalla. Budjetin määrittelyn kannalta on olennaista, että vastaukset muistilistan aiempiin kohtiin on pohdittu. Videon tavoite, kohderyhmä, käyttötavat ja -ikä sekä pituus vaikuttavat siihen, paljonko ja millaiseen videoon kannattaa investoida.
Ei muuta kuin käsi pois poskelta ja vastaamaan kysymyksiin! 😀
– Jousia
tuottaja, North Arrow Films Oy
Lähde:
Aaltonen, Jouko. Käsikirjoittajan työkalut. Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas (2019). SKS.