Timelapse-postaussarja (osa 5)

Kun tarvittava timelapse-kuvauskalusto on kasassa, kuvauskohde valittu ja kuvanottotiheys sekä kuvauksen kesto mietitty, voidaan valmistella kamera timelapse-kuvausta varten! Ennen kuin käydään tarkemmin läpi kameran asetuksia, on hyvä kiinnittää huomio muutamiin yleisiin asioihin kameraa valmisteltaessa.

Varmista, että kamera pysyy paikallaan

Timelapse-kuvauksessa on tärkeää, että video ei heilu. Siksi kameran tulee kuvata tarkasti samasta paikasta koko ajan (lukuun ottamatta motorisoituja ratoja). Kameran on siis oltava jalustalla ja se on asetettava siten, ettei se esimerkiksi pääse heilumaan tuulessa tai jalat eivät vajoa hiekkaan. Joskus kamera voi olla liikkeessä, esimerkiksi autossa, mutta silloinkin osa kuva-alasta olisi pysyttävä liikkumattomana (esimerkiksi auton kojelauta kuvan etualalla).

Jos kuvaat yön yli, kannattaa kamera kääriä suureen minigrip-muovipussiin siten, että objektiivi näkyy pussin suusta ja reunat on teipattu huolellisesti kiinni. Tällöin sadekuurokaan ei haittaa! Kameraa voi käyttää pussin läpi.

Jos kameran näyttö ei ole piiloon kääntyvä, voi asetuksista laittaa kuvan näytön kuvanoton jälkeen pois päältä akun säästämiseksi.

Varmista, ettei valon vaihtelu pilaa kuvaa

Pitkiä kuvauksia tehdessä tai aurinkoa kohti kuvatessa kannattaa kuvata etsimellä, mutta lyhyissä kuvauksissa kannattaa käyttää näyttöä. Etsimen läpi kuvatessa etuna on se, että valo pääsee kennolle vain kuvanottohetkellä ja kenno ei esimerkiksi kuumene auringon vuoksi. Vastaavasti etsimen kautta voi peilillisessä järkkärissä päästä valoa kennolle kuvanottohetkellä ja siitä voi aiheutua ylimääräistä flikkeröintiä eli välkyntää videoon. Tämän voi estää kuvaamalla näyttö päällä live view -tilassa tai teippaamalla etsimen umpeen kuvauksen ajaksi.

Kirkkaassa ympäristössä kuvatessa kannattaa käyttää harmaasuodinta eli ND-filtteriä, koska normaalissa sähköisesti aukkoa säätävässä objektiivissa pieni aukko voi aiheuttaa enemmän flikkeröintiä kuin keskisuuri aukko. Sopiva aukkoarvo on jotain avoimen aukon ja 8:n välillä. Auki olevasta aukosta voi seurata kuvalle muita ongelmia, kuten liian lyhyt terävyysalue tms.

Joidenkin mielestä suljinaika ei saisi olla liian nopea tai video muuttuu liian teräväksi, kun ns. motion blurria ei tule kuvaan. Itse en ole kokenut tätä ongelmaksi, vaan olen valinnut suljinajan valotukseen sopivaksi.

Sitten varsinaisiin kamera-asetuksiin!

Kameran asetukset timelapse-kuvauksessa

Kaikki asetukset on laitettava manuaalivalinnalle, koska muuten kamera arpoo eri kuvien välille eri valkotasapainon, tarkennuksen, ISO-arvon tai muun valotukseen vaikuttavan arvon. 

Muista ottaa myös kuvanvakain pois päältä! Se kuluttaa akkua ja lisäksi voi aiheuttaa kompositioon pieniä muutoksia aktivoituessaan eri kuvien välillä hiukan eri tavoin. Tarkennus on oltava ehdottomasti manuaalilla.

Normaalissa tilanteessa kannattaa siis käyttää kameran (M)-tilaa, mutta vuorokaudenajan vaihdoksen yli kuvatessa on pakko muuttaa valotusta kesken kuvauksen, jotta hämärän kuvat eivät alivalotu ja vastaavasti kirkkaan ajan kuvat eivät ylivalotu. Tällöin kannattaa käyttää (A)/(Av) -tilaa. Näin suljinaika muuttuu sen hetkisen valotilanteen mukaan. 

Tällainen timelapse vaatii kuitenkin monimutkaisemman jälkikäsittelyn, jotta valotusmuutokset eivät tapahdu lopullisessa videossa häiritsevin hyppäyksin vaan portaattomasti. Suosittelen tähän Photoshop Lightroomia ja siihen erillistä LRTimelapse pluginia. Siinä on automaattinen ”Holy Grail”-tila, jolla voi käsitellä kuvavirran muuttuvaa valotusta.

Perustilanteessa siis tarkennus, ISO-arvo, aukko, suljinaika ja valkotasapaino (WB) ovat manuaalitilassa ja kuvanvakain on pois päältä. Ne on toki säädettävä siten, että kuva näyttää hyvältä ja on valotettu oikein. 

Melko pitkänkin kuvausajan valotusmuutokset saa kuvattua manuaalitilassa, kun kuvaa hämärän vähän liian hämäränä ja kirkkaan hiukan ylivalottaen. Jälkikäsittelyssä raw-kuvasta saa helposti tasapainotettua edelleen hyvin valotetun videon, koska tiedostossa on paljon infoa vielä hämärilläkin alueilla. 

Kuvamoodiksi kannattaa valita jokin neutraali kuvaustila, vaikka raw-kuvauksessa sillä ei ole periaatteessa merkitystä. En suosittele jpg:nä kuvaamista, mutta joskus tilanpuutteen takia sitäkin voi käyttää.

* * *

Kun timelapse-videomateriaali on kuvattu, voidaan siirtyä jälkikäsittelyvaiheeseen. Siitä lisää seuraavassa ja viimeisessä timelapse-postaussarjan osassa!

– Jousia
tuottaja, North Arrow Films Oy

LUE MYÖS:

Mitä on timelapse–kuvaus?
Timelapse-kuvauskalusto
Kuvakompositio timelapse-kuvauksessa
Kuvausaika ja kuvanottoväli timelapse-kuvauksessa
Timelapse-videon jälkikäsittely