Menu

Videoita jotka osuvat maaliin

VIDEOITA JOTKA OSUVAT MAALIIN

Edistynyt timelapse-kuvaus

Osa 1

1.7.2016 by: Jousia Lappi // jousia(a)northarrowfilms.fi
Blogikirjoitus julkaistaan kahdessa osassa.

Canon 60D kamera kuvaamassa timelapsea

Canon 60D kamerani kuvaamassa timelapsea. Objektiivina Sigman 17-50mm 2.8 -linssi.

Mitä timelapsekuvaus tarkoittaa?

Jos olet joskus katsonut House of Cards -sarjaa Netflixistä, olet nähnyt joukon näyttäviä timelapsevideoita sarjan tunnarissa. Timelapse on käytännössä roimasti nopeutettua videota, jolloin muutamassa sekunnissa saadaan näytettyä esimerkiksi maisema auringon noususta auringon laskuun saakka. Tämä voitaisiin toteuttaa tietenkin kuvaamalla videota koko päivä, mutta siihen on parempikin tapa, joka vie vähemmän kovalevytilaa ja antaa paremman kuvanlaadun. Timelapse-video koostetaan yksittäisistä valokuvista, joita sitten näytetään 25 kuvaa sekunnissa. Kuvaamalla järjestelmäkameralla raw-kuvia, saadaan erittäin korkealaatuisia valokuvia, joista vastaavasti saadaan korkealaatuista videokuvaa.

Tässä blogikirjoituksessa kerron muutamia niksejä, joita olen oppinut harrastaessani timelapse-kuvausta parin vuoden ajan. Kuvaan timelapsea itse peilillisellä Canon 60D-kameralla, joten osa havainnoista koskee vain tämäntyyppistä kameraa. Canon-järjestelmäkameraan on asennetteva Magic Lantern -firmware, joka tuo kameran ohjelmistoon timelapseominaisuuden (intervalometer). Edistyneellä timelapsekuvauksella tarkoitan järjetelmäkameralla kuvattuja raw-kuvia, jotka käsitellään kuvankäsittelyohjelmassa huolellisesti ja koostetaan videoksi.
Timelapsekuvauksen alkuun pääse vaikkapa kännykkäkameralla, mutta näillä vinkeillä kuvaat erittäin näyttäviä timelapsevideoita!

 

Kalusto

Canon 60D kamera kuvaamassa timelapsea. Timelapsen kuvaamiseen riittää yksinkertainen ja melko kevyt jalusta joka kuitenkin jaksaa pitää kameran ja objektiivin tukevasti paikallaan.

Timelapsen kuvaamiseen riittää yksinkertainen ja melko kevyt jalusta joka kuitenkin jaksaa pitää kameran ja objektiivin tukevasti paikallaan. Tällä reissulla kuvasin myös videota, joten siitä johtuen mukana oli tukevampi Sachtlerin jalusta videopäällä.

Edistyneeseen timelapse-kuvaukseen tarvitaan järjestelmäkamera, laadukas linssi (yleensä melko laaja, koska usein kuvataan maisemia), kamerajalusta, suurehko muistikortti (kuvia tulee paljon) ja Canon-kameraan asennettu Magic Lantern -ohjelmisto tai erillinen intervalometer-lisälaite. Kuvankäsittelyyn suosittelen Photshop Lightroom -ohjelmaa ja LR timelapse -lisäosaa, mutta muitakin ratkaisuja on. Seuraavalla tasolla käytetään motorisoituja kiskoja, joilla voidaan tehdä erittäin näyttäviä ja tasaisia ajoja kuvauksen aikana. Liikettä saadaan muutenkin videoon, mutta siitä puhun vasta timelapse-kuvaus osa 2:ssa.

 

Kuvanottoväli ja kuvauksen kesto

Ideana on siis ottaa valokuvia tasaisella tiheydellä samasta kohteesta ja näyttää valokuvat nopeaan tahtiin, jollin kuvista muodostaa liikkuvaa kuvaa eli videota. Kuinka tiheään kuvia sitten pitää ottaa ja kuinka kauan?

Kuvanottoväli ja kuvausaika riippuvat seuraavista tekijöistä:

1. Kuinka pitkän pätkän tapahtumia haluat videolle tulevan?
2. Millaista kohdetta kuvaat?
3. Kuinka pitkän lopullisesta videosta haluat?
4. Kuinka kauan jaksat kuvata timelapsea (valvoa kameraa kuvaamassa)?

1. Kuvattavan tapahtuman kesto on muutamissa kuvauskohteissa automaattisesti kuvausajan päättävä tekijä. On selvää, että jos haluat kuvata auringon nousun, on sinun aloitettava kuvaaminen ennen auringon nousua ja jatkettava sitä aina sinne asti, että aurinko on noussut. 🙂 Vastaavasti jos taas kuvaat pilvien liikettä, äskeisellä tekijällä on vähemmän merkitystä ja kuvauksen kesto määräytyy muilla tekijöillä.

2. Kuvauskohde vaikuttaa kuvanottotiheyteen. Hitaita liikkeitä kuvatessa, kuten auringon kulkua horisontissa tai varjojen liikettä seinällä kuvanottotiheydeksi riittää 30 sekunnin välein otetut kuvat. Kovalla tuulella liikkuvia pilviä on taas syytä kuvata 2 sekunnin välein, jotta videoon tallentuu pilvien liikerata, eikä satunnaisesti muuttuva taivas.

Käyttämiäni kuvanottotiheyksiä

1 sek – tuulilasin läpi autolla ajamista
2 sek – kovassa tuulessa liikkuvat pilvet, teltan ja leirin pystyttäminen, polkupyörällä ajo (polkupyörään rigattu kamera)
5-10 sek – normaalisti liikkuvat pilvet, rauhallinen maisema
15-20 sek – auringon lasku ja auringon nousu
30 sek – tähtitaivas ja maapallon pyöriminen yön aikana. (huom. jos haluaa tarkan valokuvan tähtitaivaasta, tulee suljinajan olla max. 20 sekuntia (polttovälistä hiukan riippuen. Timelapsessa maapallon pyöriminen suhteessa tähtiin saa olla kuitenkin näkyvissä, koska tavoitteena on joka tapauksessa tehdä liikkuva kuvaa)

3. Lopullisen videon mitta, antaa myös tiettyjä reunaehtoja. Jos haluat lopullisesta videosta 4 sekuntia pitkän, on sinun kuvattava vähintään 100 kuvaa. (koska 1 sek videota=25 kuvaa). Voit kuvata enemmänkin ja nopeuttaa videota, jolloin kaikkia kuvattuja ruutuja ei näytetä, mutta et voi kuitenkaan nopeuttaa yli 25 kuvaa/sekunti ilman että video muuttuu tökkiväksi. Kun kuvaan timelapsea, pyrin ottamaan vähintään 100 kuvaa, mutta yleensä kuvaan 300-600 kuvaa. Tällöin saan pitkän videon josta voin halutessani näyttää sopivan pätkän tai tehdä myös lyhyemmän ja nopeamman version.

4. Joskus ei ole kovin paljoa aikaa kuvata timelapsea. Sopivasta kohteesta voi silti saada hienon timelapsen jo parissakymmenessä minuutissa.
Joskus ongelmaksi tulee se, että kameraa ei uskaltaisi jättää yksin luontoon tai kaupunkiin kuvaamaan vaikkapa yön ajaksi. Timelapsen kuvaaminen ei ole  joka tapauksessa hätäisen ihmisen harrastus…

 

Laskukaavat videon mitalle, kuvamäärälle ja kuvatiheydelle
(voit googlata timelapse calculator tai sitten laske itse)

Haluan kuvata 2 tuntia ja haluan käyttää kuvatiheyttä 20 sek. Montako kuvaa otan?
-> 3 kuvaa minuutissa x 120 min=360 kuvaa

Haluan 20 sekuntia pitkän videon ja haluan käyttää kuvatiheyttä 10 sek. Kauanko minun pitää kuvata?
-> 20 sek X 25 kuvaa=500 kuvaa yhteensä
-> 500 kuvaa / 6 kuvaa minuutissa=83,4 min eli 1 h ja 24 min

Ehdin kuvata 40 minuuttia ja haluan 5 sekuntia pitkän videon. Millä kuvatiheydellä kuvaan?
-> 5 sek x 25 kuvaa = 125 kuvaa yhteensä
-> 40 min=2400 sek
-> 2400 sek / 125 kuvaa = 19,2 sek eli kuvaa 1 kuva 20 sek välein

 

Kameran valmistelu

Jotta video ei heilu, on kameran kuvattava tarkasti samasta paikasta kokoajan (poislukien motorisoidut radat). Kamera on siis oltava jalustalla ja se on asetettava siten, ettei se esimerkiksi pääse heilumaan tuulessa tai jalat eivät vajoa hiekkaan. Joskus kamera voi olla liikkeessä, esimerkiksi autossa, mutta silloinkin osa kuva-alasta olisi pysyttävä liikkumattomana, esimerkiksi auton kojelauta kuvan etualalla.

Jos kuvaat yön yli, kannattaa kamera kääriä suureen minigrip-muovipussiin siten, että objektiivi näkyy pussin suusta ja reunat on teipattu huolellisesti kiinni. Tällöin sadekuurokaan ei haittaa. Kameraa voi käyttää pussin läpi.

Pitkiä kuvauksia tehdessä tai aurinkoon kohti kuvatessa kannattaa kuvata etsimellä, mutta lyhyissä kuvauksissa kannattaa käyttää näyttöä. Etsimen läpi kuvatessa etuna on se, että valo pääsee kennolle vain kuvanottohetkellä ja kenno ei esimerkiksi kuumene auringon vuoksi. Vastaavasti etsimen kautta voi peilillisessä järkkärissä päästä valoa kennolle kuvanottohetkellä ja siitä voi aiheutua ylimääräistä flikkeröintiä eli välkyntää videoon. Tämän voi siis estää kuvaamalla näyttö päällä live-view tilassa tai teippaamalla etsimen umpeen kuvauksen ajaksi.

Kirkkaassa kuvatessa kannattaa käyttää harmaasuodinta eli ND-filtteriä, koska normaalissa sähköisesti aukkoa säätävässä objektiivissa pieni aukko voi aiheuttaa enemmän flikkeröintiä kuin keskisuuri aukko. Sopiva aukkoarvo on jotain avoimen aukon ja 8:n välillä. Auki olevasta aukosta voi seurata muita ongelmia kuvalle, kuten liian lyhyt terävyysalue tms.

Joidenkin mielestä suljinaika ei saisi olla liian nopea, tai video muuttuu liian teräväksi, kun niin sanottua motion blurria ei tule kuvaan. Itse en ole kokenut tätä ongelmaksi, vaan olen valinnut suljinajan valotukseen sopivaksi.

Jos kameran näyttö ei ole piiloon kääntyvä, voi asetuksista laittaa kuvan näytön kuvanoton jälkeen pois päältä akun säästämiseksi.

 

Kameran tilan ja asetusten valinta

Kaikki asetukset on laitettava manuaalivalinnalle, koska emme halua, että kamera arpoo eri kuvien välille eri valkotasapainon, tarkennuksen, iso-arvon tai muun valotukseen vaikuttavat arvon. Muista ottaa myös kuvanvakain pois päältä. Se kuluttaa akkua ja lisäksi voi aiheuttaa kompositioon pieniä muutoksia aktivoituessaan eri kuvien välillä hiukan eri tavoin. Tarkennus on oltava ehdottomasti manuaalilla.

Normaalissa tilanteessa kannattaa käyttää kameran (M)-tilaa, mutta vuorokaudenajan vaihdoksen yli kuvatessa on pakko muuttaa valotusta kesken kuvauksen, jotta hämärän kuvat eivät alivalotu ja vastaavasti kirkkaan ajan kuvat eivät ylivalotu. Tällöin kannattaa käyttää (A)/(Av) -tilaa. Tällöin suljinaika muuttuu sen hetkisen valotilanteen mukaan. Tällainen timelapse vaatii monimutkaisemman jälkikäsittelyn, jotta valotusmuutokset eivät tapahdu lopullisessa videossa häiritsevin hyppäyksittäin vaan portaattomasti. Suosittelen tähän Photoshop Lightroomia ja siihen erillistä LT-timelapse pluginia, jossa on automaattinen ”Holy Grail”-tila, jolla voi käsitellä kuvavirran muuttuvaa valotusta.

Perustilanne on siis, että tarkennus, iso-arvo, aukko, suljinaika ja valkotasapaino (WB) ovat manuaalitilassa ja kuvanvakain on pois päältä. Ne on toki säädettävä siten, että kuva näyttää hyvältä ja on valotettu oikein. Melko pitkänkin kuvausajan valotusmuutokset saa kuvattua manuaalitilassa, kun kuvaa hämärän vähän liian hämäränä ja kirkkaan hiukan ylivalottaen. Jälkikäsittelyssä RAW-kuvasta saa helposti tasapainotettua edelleen hyvin valotetun videon, koska raw-tiedostossa on todella paljon infoa vielä hämärilläkin alueilla. Kuvamoodiksi kannattaa valita jokin neutraali kuvaustila, vaikka war-kuvauksessa sillä ei ole periaatteessa merkitystä. En suosittele jpg:nä kuvaamista, mutta joskus tilanpuutteen takia sitäkin voi käyttää.

 

Kuvien jälkikäsittely ja videon tekeminen LR-timelapse -ohjelmalla

Videon kehittäminen kuvista kannattaa tehdä LR-timelapse ohjelmalla. Lisäksi tarvitaan Photoshop Lightroom -ohjelma kuvien käsittelyyn.

Sähköisellä aukonsäädöllä toimiva objektiivi aiheuttaa timelapsevideoon aina välkyntää eli flikkeröintiä. Se on mielestäni häiritsevää ja siitä kannattaa hankkiutua eroon. Filkkeröivät videot eivät mielestäni näytä ammattimaisilta, eikä niitä voi käyttää mielestäni osana muuta videota. Flikkeröinnin poistoon poistoon toimii mainitsemani LR-timelapse -ohjelma. Ilmaisversiolla pääsee alkuun, mutta noin 100 euron lisenssi on hintansa arvoinen, kun kuvamäärää ei ole rajoitettu. Ohjelmalla voi myös automatisoida kaikkia Lightroomissa säädettäviä arvoja portaattomasti videon kuluessa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi valkotasapainon muuttamisen portaattomasti auringon laskun jälkeen.

 

Muutamia kuvaamiani 4K-timelapseja inspiroimaan omia kuvauksiasi.

Timelapse – osa 2… Tulossa

Kuvakompositio timelapsevideossa, liikkeen lisääminen jne…

Kysymykset ja kommentit FB-sivuille tai suoraan jousia(a)northarrowfilms.fi