Verkkosivuilla julkaistujen videoiden ja äänilähetysten pitää olla virallisten saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Vaatimukset koskevat julkista sektoria sekä osaa yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioista. Lue, mitä videoiden saavutettavuus käytännössä tarkoittaa videon tuottajalle.

Ketä videoiden saavutettavuusvaatimukset koskevat?

Videoiden saavutettavuusvaatimukset astuivat voimaan 23.9.2020. Tästä alkaen tiettyjen toimijoiden verkkosivuilla julkaistujen videoiden ja äänilähetysten pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia.

Vaatimukset velvoittavat julkista sektoria sekä osaa yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioista eli

• viranomaisia
• julkisoikeudellisia laitoksia
• osaa järjestöistä
• joidenkin organisaatioiden verkkopalveluja erityisavustuksen perusteella
• osaa yksityisestä sektorista.

Lue lisää: ”Keitä laki velvoittaa?”

Saavutettavuusvaatimukset perustuvat lakiin digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. Digipalvelulain taustalla puolestaan on EU-direktiivi julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. 

Mitä videoita saavutettavuusvaatimukset koskevat?

Videoiden saavutettavuusvaatimukset koskevat yllä mainittujen toimijoiden julkaisemia videoita.

Saavutettaviksi pitää tehdä kaikki videot, jotka

• jäävät tallenteiksi palveluntarjoajan verkkosivuilla
• julkaistaan organisaation sosiaalisen median kanavissa.

Suorat videolähetykset eivät kuulu lain vaatimusten piiriin. Niidenkin tekstittäminen on kuitenkin suositeltavaa saavutettavuuden parantamiseksi.

Silloin kun video jää tallenteeksi verkkosivustolle, se on tehtävä saavutettavaksi viimeistään 14 vuorokautta ensilähetyksen jälkeen. Suositus on, että videotallenne on saavutettava jo, kun se julkaistaan.

Vanhoja videoita ja äänilähetyksiä ei tarvitse poistaa, eikä niitä tarvitse muokata takautuvasti saavutettavuusvaatimusten mukaisiksi. Vanhoista ei-saavutettavista videoista ja äänilähetyksistä täytyy kuitenkin kertoa saavutettavuusselosteessa.

Jos videon tekeminen saavutettavuusvaatimusten mukaiseksi on kohtuuttoman kallista tai vaikeaa, on mahdollista käyttää kohtuuttoman rasitteen perustetta. Sen nojalla voi mahdollisesti jättää osan videoista saavutettavuusvaatimusten ulkopuolelle.

Lue lisää: ”Jos videoiden tekstittäminen osoittautuu kohtuuttoman raskaaksi tai kalliiksi”

Videoiden saavutettavuussäädökset

Videot kuuluvat mediasisältöryhmään, josta laissa ja ohjeistuksissa puhutaan termillä aikasidonnainen media.

Aikasidonnainen media tarkoittaa mediasisältöä, joka voi olla

• pelkkää ääntä (esim. podcast-lähetykset)
• pelkkää videokuvaa ilman ääntä
• äänen ja videokuvan yhdistelmää
• ääntä ja/tai videokuvaa, johon sisältyy vuorovaikutusta.

Käytännössä tällaista sisältöä ovat yleensä mm. videot ja podcastit, jotka on tallennettu tai upotettu sivustolle tai sovellukseen tai julkaistu sosiaalisen median kanavassa. 

Näin teet videosta saavutettavan: tekstitys, tekstivastine ja kuvailutulkkaus

Kolme keskeistä tapaa parantaa videoiden saavutettavuutta ovat

• tekstitys
• tekstivastine
• kuvailutulkkaus.

Näiden käyttö määräytyy sen mukaan, millainen videon sisältö on.

Huom! Videoissa tulee lähtökohtaisesti olla tekstitys. Poikkeuksena ovat videot, jotka ovat ns. tekstin mediavastine ja on sellaiseksi selvästi merkitty. Video voi olla tekstin mediavastine esimerkiksi silloin, kun videon sisältö on sama kuin sen välittömässä yhteydessä olevan tekstin (esim. verkkosivulla samassa yhteydessä oleva ohjeteksti ja ohjevideo, joissa on toisiaan mahdollisimman tarkasti vastaava sisältö).

1. Videon äänisisällön tekstitys

Videon äänisisällön tekstityksen pitää

• kattaa videon puhe
• kertoa, kuka puhujista on äänessä (jos videolla esiintyy useampia henkilöitä eikä kuvasta käy ilmi, kuka puhuu)
• mainita myös muut videon olennaiset äänet, kuten taustamusiikki, oven koputus tai taustaäänet.

Taustamusiikin ja -äänten kuvauksen voi merkitä tekstitykseen esimerkiksi näin:

[ambulanssin sireenien ääntä]
[oveen koputetaan]
[jazzahtavaa taustamusiikkia]

2. Videon tekstivastine (pelkkää kuvaa sisältävät videot)

Jos video sisältää pelkkää kuvaa (eikä lainkaan ääntä), sen keskeisestä sisällöstä pitää laatia joko tekstivastine tai kuvailutulkkaus.

Tekstivastine on teksti, josta käy ilmi videon keskeinen sisältö. Tekstivastine voi olla esimerkiksi

• videon tekstitys
• erillinen, saavutettava tiedosto
• teksti verkkosivulla.

3. Videon kuvailutulkkaus 

Jos kyseessä on video, jonka kaikki oleellinen tieto ei tule ilmi sen ääniraidasta, videolle pitää tehdä kuvaileva äänivastine eli ns. kuvailutulkkaus. 

Kuvailutulkkaus kertoo kaiken sellaisen oleellisen tiedon, jota ei videon omasta ääniraidasta saa selville.

Miten video tekstitetään?

Saavutettavuusohjeet eivät määritä sitä, kuinka tekstitys teknisesti toteutetaan. 

Tekstitys voidaan tyypillisesti tehdä kahdella eri tavalla:

1. Tekstitys voidaan ”polttaa” eli tehdä kiinteäksi osaksi videota (ns. open captions). Tällöin tekstitys tehdään valmiiksi videon kuvapintaan jo editointiohjelmassa.
2. Tekstitys tehdään niin, että katsoja tekstit saa pois päältä tai päälle (ns. closed captions). Näin videon tekstityksiä voi käyttää omiin mieltymyksiin ja tarpeisiin sopivalla tavalla. Tässä tapauksessa tekstitys voidaan kätevästi tehdä esim. YouTuben omalla tekstitystyökalulla (ks. ohjeet). 

Tekstityksen ja kuvailutulkkauksen kieli voi ohjeiden mukaan olla se kieli, jota videon sisällössä käytetään. Videon sisältöä ei siis ole velvollisuus kääntää muille kielille tai viittomakielistää.

Muista videon käytettävyys

Kun videosta tehdään saavutettava, tulee tekstityksen lisäksi huomioida videon käytettävyys.

Muista siis, että

• verkkosivuilla automaattisesti alkava ääni tai video on pystyttävä pysäyttämään
• toistuvaa vilkkuvaa sisältöä on vältettävä
• videosoittimen, jota käytetään verkkosivustolla, täytyy olla saavutettavuusvaatimusten mukainen (eli soittimen täytyy toimia myös näppäimistöllä ja ruudunlukuohjelmilla ja painikkeiden tummuuskontrastien on oltava riittävän suuret).

Videoiden saavutettavuus tuotantovaiheessa

Lain saavutettavuusvaatimukset kannattaa huomioida jo silloin, kun videota suunnitellaan.

Huomioi mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi, että

• videon ääniraidalla tarjotaan riittävästi tietoa myös oleellisesta visuaalisesta sisällöstä (jolloin ei jälkikäteen tarvitse tehdä erillistä kuvailutulkkausta)
• videotuotannon tekijöiden kanssa sovitaan jo etukäteen, millä tavalla videon tekstitys toteutetaan.

Kannattaa tutustua myös selkovideoiden periaatteisiin.

Selkovideon käytänteet soveltuvat monenlaisiin julkisten tahojen videotuotantoihin, joiden tavoitteena on tehdä saavutettava video.

– Jousia
tuottaja, North Arrow Films Oy

Lähde ja lisätietoa:

Aluehallintovirasto: Saavutettavuusvaatimukset

Lue myös

Tekstianimaatio muuttaa tekstisi kiinnostavaksi videoksi

Tee videostrategia yrityksellesi – 5 apukysymystä

Videokuvausta vai videotuotantoa?

Ääni vaikuttaa uskottavuuteen – 6 vinkkiä videon hyvään ääniraitaan